Tämä kuva on mulle ehkä se maailman tärkein.
Se on otettu 5 vuotta ja 4 päivää sitten. Olin nuori, väsynyt ja maailman rakastunein tuohon pieneen ihmiseen. Koko elämäni olin haaveillut äitiydestä ja vauvakuumeillut aktiivisesti kasiluokkalaisesta asti. Vihdoin olin äiti.
Haaveilin raskausaikana vastasyntyneen kuvauksesta, mutta meidän perheissä ei oltu ikinä käyty ammattikuvaajalla ja hinta tuntui hirveän suurelta siinä elämäntilanteessa. Ajattelin jostain syystä, ettei kukaan varmaan edes kuvaisi joululomien aikaan vauvaa. Siispä päätin, että selailen vähän pinterestiä ja kuvaan vauvan sitten itse harrastelijajärkkärilläni kotona.
No, eihän siitä mitään tullut. Hän syntyi vuoden pimeimpään aikaan ja oli kaivettava kamera esiin kun aurinko kerrankin pilkahti esiin noin puoleksi tunniksi. Valot sentään tajusin sammuttaa, mutta koko olohuone oli suorassa auringonpaisteessa, vauva hereillä ja levoton alastomana tummansinisen tähtipeiton päällä. Ja mulla ei ollut vielä mitään käsitystä vauvan käsittelystä. Lopputulos oli, että en saanut oikeastaan yhtään onnistunutta kuvaa. Pari ihanaa kuvaa sain hänestä ihan muina päivinä onneksi otettua.
3 viikon äitiyden jälkeen heräsin yhtenä aamuna riistävään tuskaan. Päivät olivat menneet niin nopeasti. Meistä ei ole YHTÄÄN kuvaa yhdessä ja hän kasvaa joka päivä aina vaan isommaksi ja isommaksi. En koskaan saa näitä hetkiä takaisin. Laitoin kameran valmiiksi, ripsaria silmiin, otin vauvan syliin ja pakotin mieheni ottamaan muutaman kuvan meistä makkarissa. Tämä oli yksi niistä.
Pitkään näin vain tarkennuksen juurikasvussani ja varjoiset kasvoni. Mutta nyt kun vuodet ovat vierineet, tietokone hajonnut ja tämä kuva luojan kiitos iCloudissa säästyneenä ja nyt hieman paranneltuna, se on suurin aarteeni.
Maksaisin mitä vaan, että saisin ne hetket takaisin ja pääsisimme ammattilaisen hoiviin. Minut laitettaisi kauniiksi, saisin valmiiksi mietityt vaatteet lainaan studiolta ja hengähtää rauhassa, kun joku muu huolehtisi meidän suurimmista aarteista. Ostaisin ne kaikki.
Kun joku kysyy, miksi pitäisi tulla vauvan kanssa kuvaukseen, on tämä mun siksi. Joskus antaisit mitä vaan, että saisit ne kuvat, jotka jäivät ottamatta.
Jannamari
